Lastenkirjailija Astrid Lindgren on sanonut: ”Lapset tekevät ihmeitä, kun he lukevat.”
Rakastettu ruotsalaiskirjailija on tavoittanut jotain olennaista: Tarinoiden kautta lapselle avautuu uusia todellisuuksia – taianomaisia maailmoja joissa mahdollisuudet ovat täysin rajattomat. Lukemisen kautta lapsi jäsentää maailman moninaisuutta ja etsii omaa paikkaansa.
Pienet lapset eivät ehkä lue itse, mutta kaipaavat silti ravintoa mielikuvitukselleen ja mahdollisuuksia jäsentää ympäröivää maailmaa. Lapselle lukeminen onkin lahja vanhemmalta: lukemalla lapselleen vanhempi antaa tälle sekä juuret että siivet.
Miksi sinun mielestäsi on tärkeää lukea lapselle?
tammioppi.wordpress.com 
Lukeminen on mukavaa!
lapsi on sen ajan hiljaa!
Pidän itse lukemisesta!
Lukeminen naurattaa!
Lapselle lukeminen on tärkeää, koska lukemalla aikuinen antaa aikaansa ja osoittaa välittävänsä lapsesta.
Lukeminen antaa myös arvokkaan vastapainon piirretyille, elokuville ja lastenohjelmille, jotka kertovat tarinansa liian helppoon muotoon puettuna – visuaalisesti.
Luettu tarina antaa tilaa lapsen mielikuvitukselle ja opettaa lasta kuvittelemaan, keskittymään ja toisinaan myös nauttimaan lukuhetken ”epäolennaisista” seikoista kuten kirjan tuoksu, sivujen kahina, aikuisen lämpö ja tuoksu, sanojen rytmit ja riimit sekä tarinaa lukevan aikuisen äänensävyn muutokset, tauot ja rooliin eläytyminen.
kirja siivittää uusiin, ennen kokemattomiin mailmoihin ja toisaalta rauhoittaa, kun lapsi tarvitsee hiljentymistä
Luen lapselle, koska tykkään lukemisesta. Uskon, että lapsikin tykkää. Lukuhetkellä saa olla fyysisessä kontaktissa. Ei tarvitse kohkata eikä hillua. Lapsi oppii kuuntelemaan. Hän tutustuu eläimiin, joita ei kotiseudullaan näe. Hän tutustuu maailmoihin, maisemiin ja avariin ulottuvuuksiin, jotka jäisivät muuten kokematta.
Jotta en unohda lukutaitoani.
Lapsi tutustuu kirjoitettuun kieleen.
syy olla lähellä lasta ja oppia häneltä
Kirjasta löytyy kieli.
Lapselle lukeminen on kivaa sekä lukijalle että lapselle.
Loistava mahdollisuus viettää yhdessä kunnon tovi hyvän kielen ja mielikuvitusmaailmoiden parissa.
Lapselle lukeminen on läheisyyttä ja parasta yhdessä olo aikaa, hetki rauhoittua yhdessä työ- ja koulupäivän jälkeen.
Lukeminen kehittää ilmaisua, kartuttaa sanavarastoa ja luo lapsen ja aikuisen välille luottamuksellisen yhteisen tilan. Ja ajan.
Lukeminen on rauhallista yhdessäoloa.
lukemalla lapsi oppii keskittymän ja rauhoittumaan
kirja lohduttaa lasta
Lukemalla lapsi saa mielikuvituksen siivet ja parhaimmillaan aikuinenkin pääsee kyytiin mukaan!
On se niin kivaa!
Lue lapsellesi, jotta hänen miélikuvituksensa saa siivet.
Lapselle on hyvä lukea, jotta hän tottuu kirjoihin ja oppii mm. etsimään tietoa sekä lukemaan myös lehtiä.
Lapselle lukiessa isi ja äitikin oppii kunnon suomen kieltä!
Lapsi oppii käsitteellistämään maailmaa!
Lapsi ja aikuinen pääsevät yhdessä hetkesi irti arjesta pulahtamaan luovuuden maailmaan.
Lapsi oppii ymmärtämään muita ihmisiä ja toisenlaisia tapoja ajatella ja tuntea.
Lapsen sanavarasto ja käsitemaailma ja käsitys elämästä ja ympäristöstä kasvaa. Läheisyys lukijan kanssa.
Lukeminen avaa lapselle rajattoman mielikuvituuksen maailman.
Mukava yhdessäolo
Elämänilon jakaminen kannattaa aina!
Satujen ja kertomusten ääneen lukeminen saattaa lapset osalliseksi suulliseen kertomakulttuuriimme.
Kehittää kieltä ja mielikuvitusta
Riaktuttaa lapsen sanavarastoa
Kieli rikastuu
Kehittää lapsen kielellistä ilmaisua.
Lukija voi äänellään värittää tarinaa.
Se rauhoittaa riehujat.
Koska sekä lukija että lapsi tykkää siitä.
Maailman lapsi ymmärtää lukemalla, mutta kuulemalla kirjoitettua lapsi ymmärtää, mitä on koetun maailman lisäksi – ja siihen sisäänkirjoitettu.
Lapselle on erittäin tärkeätä lukea paljon, sillä lukemisen aikana hän ei pääse harrastamaan rikollista toimintaa eikä tekemään mitään muutakaan epäilyttävää puuhaa.
elämyksellisyys
Yhdessäolo lapsen kanssa.
Ruokkii lapsen mielikuvitusta
Jakamaton huomio lapselle koko kirjan ajan.
Lapsille on tärkeää saada kokemuksia erilaisista asioista, joita ei välttämättä itse pääse kokemaan.
Että se oppis lukemaan, kun vanhemmat väsyy ääneen lukemiseen (vanhempien uhkavaatimus…).
Voit avata salaisen maailman lapselle!
Lapselle lukeminen on mahtavaa yhdessäoloaikaa!
Lapsille on hyvä lukea, niin he nukahtavat helpommin.
Kielen kehitys ja elämykset.
Jotta lapsen sanavarasto karttuisi.
Saa pitää lasta sylissä.
Kirja avartaa mielikuvitusta
lukeminen on kivaa.
Lapsen kielellisen kehityksen ja mielikuvituksen takia lukeminen on tarkeää.
Kirjan lukeminen lapselle on suuri lahja, sekä laselee että itselle.
Tarina on elämääsi. Sinä olet tarina ja jokainen tarina on kertomisenn arvoinen. Sinä olet tarinoiden sankari, kertomuksen luoja ja sanoittaja.
Lapselle lukeminen on yhdessäolon riemua.
Lapsi oppii asioita parhaiten
Lapsen kielenkehitysellä on suuri merkitys että hän kuulee luettua
sanaa. Tänäpäivänä on liian paljon elektroniikka pelejä lapselle tarjolla. Satu illassa lähentää vanhempien ja lapsen läheistä suhdetta, ja mikä on sen parempi kun rauhoittua ihanaa jokailtaiseen satuhetkeen.
Laatuaikaa
Hyvä lukea ääneen
lasten kirjat on tosi hyviä
vanhakin innostuu
Einsteinilta kysyttiin kerran, voiko lapsesta kasvattaa neron. Kyllä voi, vastasi Einstein, lukekaa hänelle satuja, satuja ja satuja. Yhdyn edelliseen puhujaan.
Lapsi rauhoittuu.
Viisastuu itsekin.
Kirjaan voi paeta.
Mahdollisuus tutustua genreen, joka muuten voisi jäädä paitsioon.
lapsi innostuu itsekin lukemisesta
Yhdessä lukeminen ja tekstin herättämistä ajatuksista on hauskaa!
kielen ja samalla oppimisedellytysten kehittäminen
Antaa lapselle kieli, äly ja innostus innostua kielestä.
Itse rauhoittuu.
Kehittää lapsen kielitaitoa.
Elämys kaiken mahdollistavaan mielikuvitusmaailmaan.
Opettaa elämään…
Fiktio on kiinostavampi kuin fakta
Se on hauskaa ja hulvatonta yhteistä tekemistä!
hyvä mieli
lapsi tykkää kovin
yhdessäolo
lukemalla lapselle yhdistät kasvavan sydämen ympäröivään maailmaan.
för att barnet skall få ett bättre språk, lära sig ord och uttryck och få möjligheten till en fantasifylld barndom
Lapsi, jolle lukee ääneen, tulee viisaaksi, saa hyvän sanavaraston jota myös osaa käyttää.
Lapsi oppii kielen nyansseja ihanasti kainalossasi.
Koska mikään muu ei kehitä lapsen mielikuvitusta paremmin.
Lukeminen avaa lapselle ulottuvuuksia nykyhetken ja -paikan tuolle puolen, se antaa eväitä sanoa maailma niin kuin se on ja kuvitella se myös toisin.
Yhteiset päänsisäiset seikkailut
Hellyys
Lukeminen avaa rajattomia mahdollisuuksia kaikissa eri tilanteissa.
Satuja ja tarinoita kuunnellessa oppii empatiaa ja taitoa samaistua muiden tunteisiin.
Lukeminen kehittää lapsen mielikuvitusta.
12-vuotiaani, hurja lukumies itsekin, haluaa edelleen, että hänelle luetan iltasat. Kokemus on erilainen – ollaan yhdessä, jaetaan tarina. Sitten keskustellaan muutaman virke. Parhaimmillaan jaetaan kokemus, joka palauttaa aikuisen omaan lapsuuteensa ja toisaalta tunnettuun jatkumoon. ”Isä, kirja on sillai hiano, että siinä voi ite kuvitella millaisessa maastossa ne tyypit liikku ja miltä ne ite näyttää. Ihan eri kuin elokuvissa.” Puren huulta ja nyökkään.
Saa olla lähellä.
Lukeminen avaa lapselle oven ajattelun äärettömyyteen.
Lapsi oppii kuuntelemaan.
Se lähentää ja molemmat nauttivat hyvistä tarinoista.
Lukeminen avaa lapselle ovia uusiin mailmoihin, antaa kyvyn nähdä tutuissa asioissa uusien sanontojen ja sanaleikkien kautta uusia puolia ja seikkailija.
Lukeminen lapselle kehittää hänen ajatusmaailaansa.
Lapsi kasvaa ihmiseksi ei aikuiseksi ei kansalaiseksi vaan ihmiseksi.
jotta lapset ymmärtäisivät hiukka enemmän tyätä kovin monimutkaista elämäämme
Mitä en tekisi lapselleni. Tai tein, nyt hän on 29 ja tekee väitöskirjaa.
avata lapsille uusia ovia ja ikkunoita maailmaan
SYY ON KYY JA PYY, JOKA MYY!
lapseni rauhoittuu ymmärtämään mikä onkaan tämä ihana taito saada kirja käteen, ja niinhän hän oppii ottamaan kirjan jatkossakin kätteensä.
Lukuhetki on yhteinen hetki. Se luo lapselle turvallisuuden tunteen
ja toimii rauhoittajana ja hyvien keskustelujen avaajana.
Lukeminen avaa ovia uusiin maailmoihin.
YHDESSÄ OLO LAPSEN KANSSA JA TARINAAN HEITTÄYTYMINEN
siinähäm oppii itsekin…
Lapsille kannattaa lukea, jotta he pysyisivät empaattisina.
Lapselle on hyvä lukea, koska mielikuvitus on maailman mahtavin asia!
lapselle on kiva lukea
lapselle on kiva lukea
aikuinen saa heittäytyä satujen maailmaan, kun on lapsi kenelle lukea
lapsen ilo on iloista suurin
jakaminen on syvää ihmisyyttä
Lapselle lukeminen illalla rauhoittaa päivän touhuista ja hyvä siirtymävaihe kohti Höyhensaaria. Erilaisia kirjoja lukemalla lapsi kasvattaa sanavarastoaan. Meillä usein oudon sanan tullessa vastaan kysytään mitä kyseinen sana tarkoittaa, esim mikä on ”usva” ja sitten kerrotaan lapselle mikä se on.
On kivaa kun lapsi istuu sylissä kuuntelemassa iltasatua.
Lukeminen ja tarinat parantavat mielikuvitusta ja edistävät kielellistä lahjakkuutta.
Päivän paras hetki, kun lapset rauhoittuvat kainaloon kuuntelemaan kirjaa.
Miksi sinun mielestäsi on tärkeää lukea lapselle?
-Koska niin päästetään lapsikin mukaan siihen taikamaailmaan, jonka itse saa kokea.
Ulkosuomalaisena lapselle lukeminen on toimiva keino herättää kaksikielisen lapsen kiinnostus Suomeen ja suomenkieleen.
Avaa lapselle ihmeiden maailman ja maailmoiden ihmeet!
”Lue enemmän, pärjäät paremmin”
Voit olla lapsen lähellä kirjan kanssa.
Se raikastaa mieltä
Lapsille kannattaa lukea, jotta lastenkirjailijoilla riittää duunia.
Lukeva lapsi lukee aikuisenakin
Siksi koska itselle on luettu lapsena.
Lukuhetki on yhteistä aikaa lapsen kanssa, jolloin oman lukuharrastuksen saa siirrettyä (toivottavasti) omalle jälkikasvulleen.
Suurin syy on antaa lapselle kokemus läheisyydestä ja turvallisuuden tunteesta. Lisäksi lapsi saattaa kokea hienoista jännitystä riippuen tarinasta. Siksi monesti lapset haluavat kuulla saman tarinan uudelleen koska tuntevat tarinan -> turvallisuus
SE ON ISO LAHJA
Koska silloin lapset ovat (melko) hiljaa! Lukuhetki on usein tärkeä yhdessäolon hetki.
Kirjan lukeminen lapselle ilahduttaa, lohduttaa ja sivistää.
Luen lapsenlapselle joka päivä, jotta hän oppii suomen kielen.
Lukeminen kannattaa aina.
Lukeminen on aikuisen ja lapsen yhteistä aikaa
Tulee luettua kirjoja, joita ei muuten lukisi + 100 muuta syytä.
Tuskinpa haittaa lapsen kasvulle, jos vaikka joskus lukisikin.
Kun lapselle lukee pienestä pitäen sanavarasto kehittyy ja lapsesta tulee hyvä ainekirjoittaja.
– mukava tapa viettää aikaa yhdessä
Mielikuvituksen kehittely.
Ainakaan ei ole mitään syytä olla lukematta lapselle.
Yhteinen hetki
kielellinen kasvatus
mielikuvamaailman kehittäminen
Lapsi oppii kehittämään kuulemansa kuviksi.
Hieno lukukokemus on lahja, josta olen kirjailijoille ja kuvittajille nöyrän kiitollinen. Saamani aarteen haluan välittää lapsillenikin.
Lukemalla lapselle voin palata uudelleen omiin lapsuuden lukukokemuksiini ja elää ne uudelleen.
Kun lukee lapselle, syntyy ainutlaatuinen vuorovaikutustilanne, jota ei oikeastaan voi edes käsittää: on lukija, kuuntelija ja kirja (sekä teksti että kuvat). Kerron hyvän esimerkin: Mamma (=mummo) luki muutamia kertoja Eric Carlen kirjaa Pikku toukka paksulainen lapsenlapselle, joka ei vielä osannut puhua. Monta kuukautta lukemisen jälkeen oli kesä ja näimme kesän ensimmäisen perhosen ja lapsi, joka oli oppinut tällä välin puhumaan, totesi ihastuneena: ”mamma luki kiijjaa”.
On turvallista olla lähekkäin ja upota yhdessä tarinaan. Hyssyä, jännitystä, huminaa, kilinää, tuhinaa, värinää, kiherrystä – koko maailman aistimukset siinä ainutlaatuisessa yhteisessä hetkessä.
Yhdessä olemisen ja oivaltamisen ilo, lämpö ja rauha. Jokaiselle pitää antaa mahdollisuus löytää kirja ja kirjallisuuden huikeat maailmat.
Tarina voi avata solmuja. Joku muukin on pelännyt pimeää, polkupyörällä ajoa tai uutta koulupäivää. Ja selvinnyt siitä!
On tärkeää ohjata lapsi matkalle kirjojen ja tarinoiden ihmeelliseen maailmaan.
Lukeminen lapselle on kuin sylissä pitämistä. Isompikin lapsi tarvitsee rauhallista aikaa vanhemman kanssa ja yleensä ilta ja yhteinen lukuhetki antaa siihen mahdollisuuden. Kirjan äärelle on kiva pysähtyä yhdessä, ihmetellä tarinaa, nauraa yhdessä ja nukahtaa aikuisen turvalliseen ääneen. Se ikäänkuin sinetöi päivä. Muistan itsekin vielä yhteiset lukuhetket äitini kanssa. Pienissä hetkissä se onni on. Onni on yhteinen lukuhetki.
Jotta lapsi oppii puhumaan.
Mielikuvien luomisen taito leikkiin, piirtämiseen, liikuntaan ja kerrontaan on huikean paljon parempi useimmilla niillä lapsilla, joille on luettu paljon. Näen joka päivä työssäni virtuaalimaailmasta leikin aiheet ammentavien lasten leikkien yksipuolisuuden ja aggressiivisuuden ja köyhtyneen vuorovaikutuksen (mä tapan sut, halkaisen sun pään- tyyppisesti). Lapsena paljon lukenut hyötyy siitä koulun ainekirjoituksessa, kokeeseen lukemisessa kokeiden reaalivastauksissa, argumentoinnissa jne. jne. Isommankin pienen pojan saa kirjan voimalla kainaloon. Päivän paras hetki.
Lapsille täytyy lukea, kun eivät itse osaa.
Kuunteleminen virittää mielikuvituksen.
Mielikuvitus mahdollistaa luovuuden.
Luovuus avaa ovet.
Lukeminen yhdessä rauhoittaa lapsen ja vanhemman. Ja kun osaa lukea, ei koskaan ole yksin.
Lukemalla ja kuuntelemalla kasvaa aikuiseksi.
Mukavaa yhdessäoloa, jolla on säännöllisesti harrastettuna kauaskantoisia hyviä seurauksia!
Lapsi, jolle on luettu, ei ole koskaan yksin.
Yhteinen lukuhetki on läsnäoloa ja tunnekasvatusta parhaimmillaan. Lukukokemuksesta jutellessa voi myös päästä kurkistamaan lapsen ajatusmaailmaan. Ja se, jos mikä virkistää!
Läheisyyttä, yhteisiä mielikuvamatkoja, naurua, itkua, elämyksiä, muistoja, jotka kulkevat mukana läpi elämän.
Koska se on hyödyllistä, mukavaa, kivaa ja hauskaa
sekä lukijalle että kuulijalle.
Kirjan kautta kasvaa, omaksi itsekseen ja maailman lapseksi, kuulemaan ja näkemään, sanomaan ja tekemään. Lukeminen antaa lapselle sanat, maailman hyödyllisimmät työkalut ja hauskimmat leikkikalut.
Lapselle lukeminen on rakkautta, läsnäoloa, välittämistä ja lisäksi tosi kivaa.
Yhdessä lukiessa syntyy yhteisiä muistoja!
Lapsille lukiessa, maailma ympärillä pysähtyy hetkeksi. Läheisyys, yhdessäölosta nauttiminen ja kirjasta keskusteleminen antavat lapsille arvokkaita eväitä. Mielikuvitus, sanavarasto, oppiminen kehittyvät.
Kirjojen tarinat saavat lukijalle hymyn huuliin!
On mahtavaa nähdä miten lapsi oppii kirjaimia, sanoja ja lauseita kirjoista. Lukeminen yhdessä lapsen kanssa on parasta yhdessäoloa, yhteisen lekottelun lisäksi.
Lukemalla ja kuuntelemalla ei välttämättä ikinä tarvitse kasvaa aikuiseksi. (kts. Antti Tammela edellä)
Tarina kuopsuttaa lapsen mieltä, etsii sieltä jonkin lämpöisen, mukavan kolon ja tekee sinne pesän. Vuosia myöhemmin tarina on kasvattanut pehmoisessa pesässään pörröisen poikueen uusia tarinoita.
Hyvä hetki: istua lähekkäin ja jakaa sama asia.
Lukeminen kehittää lapsen kielitaitoa ja kartuttaa sanavarastoa sekä kehittää keskittymiskykyä ja mielikuvitusta. Mukava tapa viettää aikaa yhdessä lapsen kanssa.
Lapset tykkää, ku äidit lukee ihan uusia sivuja. Lapsesta on kiva väsyä, kun kuuluu äidin äänellä mitä on alussa, mitä tapahtuu sitten ja mitä on lopussa – paitsi jos nukahtaa kesken. Ja se on kivaa.
Lapset tykkää, kun kirjassa on kiva kansi ja sitten sisällä on niin kivoja kuvia. Joskus sisällä ei olekaan kivoja kuvia.
Lapsen kanssa pääsee yhteiseen seikkailuun, jännittämään ja nauramaan. Lapselle pääsee näyttämään miten kauniita kuvituksia kirjoissa on, miten sanoista voi rakentaa tarinaa ja miten seikkailuista päästään lopuksi turvaan kotiin.
Tottumaton ja kokematon lapsenvahti saa ihmeesti lapset viihtymään lukemalla.
Lapselle lukeminen on ihan huippua sekä lapselle että aikuiselle. Yhdessä koetaan tarinan kutkuttava jännitys, tirskutaan oveluuksista parhaimmille, uskotaan lopussa hyvän voittavan pahan ja eikä millään maltettaisi odottaa seuraavaa lukuhetkeä, jolloin kesken jäänyt kirja jatkaa tarinaansa.
Lapsen kieli ja sanavarasto paranee. Kaikista tärkeimpänä koen kuitenkin sen yhdessäolohetken, josta nauttii niin lapsi kuin aikuinenkin.